Näissä kuvissa mä olen aina pohtinut sitä, mihin toi ns. vapaa käsi oikein pitäisi laittaa? Maha rupeaa olemaan entistä enemmän tunnistettavissa vauvasta (eikä esim. siideristä) johtuvaksi - way to go! 

Tulevan vuoden ensimmäinen viikko alkoi vähän valoisammissa merkeissä kuin kuluvan vuoden viimeinen viikko, sillä aamulenkillä näkyi ihka oikea, aito aurinko! Lisäksi unta riitti aamukymmeneen, aamiaiseksi löytyi kermarahkaa (Rainbow, kannattaa kokeilla jos ette jo ole kokeilleet) ja satsumia ja jotenkin kahvikin maistui paremmalta kuin yleensä.

26. raskausviikko on lähtenyt käyntiin paremmin kuin hyvin. 25. raskausviikko kuopattiin ihan mielellään ja tehtiin se tyylillä Naistenklinikalla, jonne lähdettiin kipeiden supistusten vuoksi ihan just in case. Viimeisin kotona ollut supistus oli ns. kestosupistus lopulliselta kestoltaan 1,5h, joka sisälsi kylpyhuoneen laatoitusta ja muuta epämukavaa. Puhelinkonsultaatio Naikkarille ja sitten lähtö. Käyrät ok, joskin Pippis kovasti protestoi sydänäänien kuuntelua ja potki itseään milloin minnekin. Sisäänkirjaus klo 17:30, suppareiden estelyä ja apu löytyi n. 19:30, jolloin tilanne oli jo ihan jees. Tavattiin lääkäri, seurailtiin, ultrattiin, labrat - koko setti ja pitkä keskustelu jonka päätteeksi päästiin lähtemään yöksi kotiin. Kotona 23:30 ja takaisin jos tuntuu siltä. 

Yhtä kaikki, kohdunkaulani seikkailut ovat ikäänkuin tulleet päätökseen. Tavallaan ainakin, tietysti uusi tuotantokausi alkaa jossain vaiheessa kun synnytys todella lähenee. Lääkäri tutki siis "kipumahani" tai "supistusmahani", ihan miten sitä haluaakaan kutsua huolella ja kunnolla. Tietty kaikki seurantakäynnit ja muut löytyi koneelta eli ei onneksi tarvinnut esitietoja juuri selitellä. Ultrattiin sekä alakautta että mahan päältä. Kolme viikkoa kestänyt totaalilepo oli tehnyt tehtävänsä ja tilanne tällä hetkellä oli erinomainen. Ihan aikojen alussahan kohdunkaula oli 40mm, kiinteä ja kiinni, jonka jälkeen n. viidessä viikossa tilanne oli edennyt siten, että kohdunkaula oli 25mm, pehmeä ja ulkosuu sormelle auki. Tämän jälkeen lepoa, chillailua, ei sekstaamista, ei lenkkejä, ei nostelua, kyykkimistä, mitä ikinä. Ja nyt tarkissa tilanne palautunut melkein lähtöön, eli kohdunsuu oli enää vain pehmentynyt (ei siis puolipehmeä, pehmeä tai muutenkaan erityisen huolestuttava kun vertaa siihen missä oltiin), pituutta oltiin saatu kasvateltua takaisin ja nyt pituus oli 37mm ja rasti laitettiin pitkästä aikaa kiinteän kohdalle neuvolakorttiin.

Huomenna saan aloitella levon purkamista ja normaalia elämää. Väläyteltiin vaihtoehtoa siitä, että työpaikka kutsuisi taas 13.1 - wohoo! Ehkä enemmän onnellinen en voisi olla, vaikka duuniin pääsenkin vain jos viikon 2/14 tarkissa kaikki on kunnossa ja koska 17.1 on neuvolalääkäri. Tilanne siis pitkästä aikaa hyvin hallinnassa!
Lisäksi selvisi, että Pippelsson on edelleen poika, painoa löytyy 817 grammaa ja kaunis kallon muoto on seuranamme edelleen :D Kaikki siis enemmän kuin kunnossa!

Pian pitäisi ruveta varailemaan aikaa 3D/4D -ultraan.. Ei mene kauaa niin näemme murun ikäänkuin oikeasti vaikka muuten joudutaankin vielä (onneksi!) odottelemaan kupeidemme hedelmää.